Strategia tarvitsee mielikuvitusta – nyt enemmän kuin koskaan

Organisaatioiden strateginen ajattelu on jämähtänyt riskienhallintaan. Kykenemmekö enää kuvittelemaan tulevaisuutta?

Nykyisessä työelämässä ja organisaatioympäristössä tuntuu vallitsevan paradoksi: johtamisessa korostuvat yhä vahvemmin mittarit, kontrolli ja riskienhallinta, mutta samaan aikaan tulevaisuuden rakentamiseen tarvittava mielikuvitus jää vähemmälle. Monet johtajat ja organisaatiot puhkovat budjetteja, tarkkailevat suoritusindikaattoreita ja minimoivat epävakautta, mutta kykenemmekö todella kuvittelemaan uudenlaista tulevaisuutta ja rakentamaan sen pohjalta strategiaa? Seuraavaksi tarkastelen, miksi mielikuvitus eli kyky visioida, luoda vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja edetä rohkeasti niiden suuntaan on monille johtajille epävarma alue, ja miksi se ansaitsisi strategisen aseman riskienhallinnan rinnalla.

Kontrollin kulttuuri ja riskienhallinnan dominanssi

Organisaatiot ovat viime vuosikymmeninä vahvasti standardoineet johtamista, suunnittelua ja raportointia. Esimerkiksi Matthew R. Fairholmin tutkimuksessa todetaan, että strateginen suunnittelu (strategic planning) toimii pitkälti teknisenä korjaustoimenpiteenä, mutta jää puuttumaan tilanteista, joissa tarvitaan laajempaa merkityksen, tarkoituksen ja kontekstin ymmärtämistä. Kun fokus on ”mitä mitataan“ ja ”kuinka minimoidaan epävarmuus“, johtaminen muuttuu helposti reaktiiviseksi: riskit hallitaan, mutta mahdollisuudet jäävät tunnistamatta tai toteuttamatta.

Kun johtajat ja organisaatiot ensisijaisesti fokusoituvat riskien hallintaan, mielikuvituksen ja luovuuden rooli strategisessa ajattelussa heikkenee. Tutkimus osoittaa, että johtavien toimijoiden myönteinen asenne riskinottoon on merkittävä tekijä strategisen ajattelun kehittymiselle organisaatiossa. Jos sen sijaan riskinotto halutaan minimoida, luovan ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien rakentamisen tila kutistuu.

Mielikuvitus strategisen ajattelun ytimessä

Mikä on mielikuvituksen rooli organisaation ja johtamisen kontekstissa? Tutkimusnäyttö osoittaa, että luovuus, visio ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottaminen ovat keskeisiä elementtejä strategisessa ajattelussa (strategic thinking), erotuksena pelkästä suunnittelusta (strategic planning). Esimerkiksi artikkelissa “The effects of organizational culture on the development of strategic thinking” todetaan: “To this end, it can be stated that strategic thinking is the result of imagination and fantasy of managers and requires human intuition and creativity while strategic planning is a set of techniques and analytical approach.”

Samoin tutkija Raushan Gross osoitti, että innovatiivinen käyttäytyminen on tilastollisesti yhteydessä strategiseen ajatteluun. Näin ollen mielikuvitus on strategisen johtamisen ydin: kyky nähdä mitä voisi olla, miten maailma muuttuu, ja miten organisaatio voi toimia tässä muuttuvassa tilanteessa.

Miksi mielikuvitus jää taka-alalle?

Organisaatiokulttuuri ja rakenteet

Organisaatioiden kulttuuri – sen arvot, normit, rakenteet ja johtamisen toimintatavat – vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin mielikuvitusta tuetaan. Edellä mainituissa tutkimuksissa todetaan, että muodollisuus (formalisation) ja keskusjohtajuus (centralization) heikentävät strategista ajattelua. Kun päätöksenteko on tiukasti keskitetty ja rakenteet jäykkiä, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottaminen jää helposti marginaaliin.

Epävarmuuden pelko & mittarikeskeisyys

Johtajat kohtaavat yhä useammin ympäristön, jonka muuttuvuus, monimutkaisuus ja ennakoimattomuus, usein tiivistettynä lyhenteellä VUCA (volatility, uncertainty, complexity, ambiguity), haastavat perinteiset kontrollimekanismit. Kun epävarmuus kasvaa, organisaatiot vaistomaisesti lisäävät kontrollia ja riskinhallintaa, mutta samalla mielikuvituksen ja luovuuden rooli vähenee, koska ne näyttäytyvät epävarmoina tai vaikeasti hallittavina.

Lyhyen aikavälin paineet

Usein organisaatioissa fokusoidaan neljännesvuositavoitteisiin, suoritusmittareihin ja tuloksiin tässä ja nyt. Lyhyen aikavälin paine vähentää investointeja visioon, kokeiluihin ja tulevaisuuden skenaarioihin eli tilaan, jossa mielikuvituksella olisi mahdollisuus kukoistaa. Kun aikaa ja resursseja käytetään vakauttamiseen, ei välttämättä jää tilaa uuden kuvittelemaan.

Miksi mielikuvitus kannattaa palauttaa strategian keskiöön?

Innovaatio, kilpailukyky ja muutoskyky

Johtajien tukiessa luovuuden ja visioiden rakentamista, organisaatiot pystyvät paremmin kehittämään uusia toimintamalleja. Raushan Grossin tutkimus osoittaa, että innovatiivinen käyttäytyminen edistää strategista ajattelua organisaation tasolla. Kun organisaatio kyseenalaistaa “miksi teemme näin”, sen sijaan että tyydytään ajattelemaan “niin kuin ennen”, se rakentaa kilpailuetua.

Tulevaisuuden valmistelu ja ennakointi

Mielikuvitus auttaa organisaatioita valmistautumaan ei vain seuraavaan vuoden kasvuun, vaan usean vuoden päähän: muuttuva teknologia, globaalit kriisit, yhteiskunnalliset arvot. Strateginen ajattelu edellyttää kykyä “katsella horisonttiin” ja rakentaa vaihtoehtoisia skenaarioita. Arayesh & co tutkimus korostaa, että strateginen ajattelu sisältää visioinnin ja optimismin komponentteja. Ilman mielikuvitusta organisaatio saattaa jäädä reagoivaksi toimijaksi kilpailijoiden ollessa proaktiivisia.

Sitoutuminen, merkitys ja motivaatio

Kun organisaatio antaa tilaa mielikuvitukselle ja osallistavalle tulevaisuuden rakentamiselle, myös ihmiset ovat motivoituneempia. Työntekijät haluavat tuntea, että heillä on vaikutusta ja mahdollisuus rakentaa jotain uutta, eivät seurata pelkästään annettuja tavoitteita.

Johtajalle: kolme toimintaohjetta

1. Hyväksy epävarmuus – älä pelkää sitä. Johtajana kysy: “Mitä, jos tämä muuttuukin näin, mitä me silloin teemme?” sen sijaan, että varmistat kaiken olevan ennustettua ja hallittua.
2. Luo organisaatioon rakenteita mielikuvitukselle. Anna aikaa, tilaa ja resursseja vision rakentamiseen, vaihtoehtoisten skenaarioiden luomiseen ja kokeiluille. Vältä rakenteita, jotka tukahduttavat ideointia (esim. tiukka hierarkia, liian standardoidut prosessit).
3. Yhdistä mielikuvitus toimeen. Visiointi ja luovuus eivät saa jäädä “hienoksi ajatukseksi” vaan niiden täytyy konkretisoitua toimenpiteiksi. Luovuuden rinnalle tarvitaan valmiuksia kokeiluun, oppimiseen ja skaalautumiseen.

Johtajilla on edessään kaksinkertainen haaste: toisaalta heidän on hallittava riskejä, budjetteja, prosesseja ja suoritusta; toisaalta heidän on entistä voimakkaammin rakennettava tulevaisuutta, jossa mielikuvitus ja luovuus ovat strategisen johtamisen keskiössä. Kun organisaatio jää pelkästään kontrollin ja riskienhallinnan varaan, se menettää mahdollisuuden kuvitella, rakentaa, muuttua ja muuttaa.

Mielikuvitus on strateginen valtti entistä monimutkaisemmassa maailmassa.

Kaipaatko apua johtamisen kehittämiseen? Ota yhteyttä, niin katsotaan, miten voimme auttaa.