Unohtamiskäyrä ja koulutuskustannukset – miten varmistat oppimisen vaikuttavuuden?

Nykyorganisaatioiden koulutusbudjetit ovat mittavia, mutta usein niiden tuottoon liittyy yksi aliarvioitu haaste: unohtamiskäyrä. Käsite viittaa siihen, kuinka nopeasti opittu tieto alkaa haihtua muistista ilman aktiivista kertaamista. Ymmärtämällä unohtamiskäyrän vaikutukset voidaan tehdä strategisia päätöksiä, jotka maksimoivat koulutuksen vaikuttavuuden ja minimoivat hukkaan menevät resurssit.

Unohtamiskäyrä – mistä on kyse?

Saksalainen psykologian pioneeri Hermann Ebbinghaus tutki 1800-luvun lopulla muistamista ja havaitsi, että uutta tietoa unohtuu dramaattisesti jo ensimmäisten päivien aikana. Esimerkiksi:

• 60 % opitusta voi kadota jo 24 tunnin sisällä.
• Viikon sisällä voi olla jäljellä vain noin 20 % alkuperäisestä oppimateriaalista.

Onneksi unohtaminen ei kuitenkaan ole väistämätöntä ja toki yksilöllistä. Strateginen kertaaminen ja oppimisen vahvistaminen hidastavat unohtamista merkittävästi.

Koulutuksen hintalappu unohtamisen valossa

Koulutuksen suunnittelussa unohtamiskäyrän vaikutusten huomiotta jättäminen vaikuttaa taloudellisiin menetyksiin. Esimerkiksi, jos organisaatio käyttää 100 000 euroa henkilöstön kouluttamiseen ja valtaosa tiedoista unohtuu muutamassa viikossa, koulutuksen todellinen arvo jää murto-osaan panostuksesta.

Tässä piilevät avainkysymykset:

1. Kuinka paljon koulutukseen käytetystä investoinnista valuu hukkaan unohtamisen takia?
2. Miten koulutukset voidaan suunnitella niin, että oppimisen vaikuttavuus säilyy pitkällä aikavälillä?

Ratkaisuja: investoi oppimisen jatkuvuuteen

Unohtamisen vaikutusten hallitsemiseksi on olemassa tehokkaita menetelmiä, jotka eivät välttämättä vaadi merkittävää lisäpanostusta, mutta maksimoivat koulutuksen tuottavuuden.

1. Mikro-oppiminen ja säännöllinen kertaaminen
   Oppimisen jakaminen pieniin, helposti omaksuttaviin osiin ja niiden säännöllinen toistaminen on tehokas keino vahvistaa muistijälkiä ja ylläpitää opitun tiedon säilymistä. Esimerkiksi viikoittaiset muistutusviestit, lyhyet verkkokoulutusmoduulit tai koulutuksen teemoihin liittyvät käytännön tehtävät voivat toimia konkreettisina työkaluina oppimisen juurruttamisessa arkeen.

2. Oppimisen soveltaminen työssä
   Oppimisen siirtäminen käytäntöön on yksi tehokkaimmista tavoista varmistaa tiedon säilyminen ja sen hyödyntäminen organisaatiossa. Uusien taitojen ja tietojen käyttöönottaminen mahdollisimman pian koulutuksen jälkeen vahvistaa oppimista ja sitoo sen osaksi arjen toimintaa. Käytäntöön ottaminen edellyttää koulutusten jälkeistä huolellista suunnittelua: konkreettisten tehtävien ja harjoitusten luomista, joissa opittua voidaan soveltaa. Esimerkiksi johtamiskoulutuksen jälkeen voidaan järjestää harjoituksia, joissa arvioidaan tiimien johtamista tai toteutetaan simulaatioita.

3. Digitaaliset oppimisalustat ja teknologia
   Teknologia tarjoaa tehokkaita työkaluja oppimisen tehostamiseen ja unohtamisen hallintaan. Tekoälypohjaiset oppimisjärjestelmät mahdollistavat yksilöllisiä oppimispolkuja, jotka sisältävät räätälöityjä kertaustehtäviä ja automaattisia muistutuksia. Järjestelmien avulla koulutussisältö voidaan mukauttaa käyttäjän tarpeisiin ja tarjota oikea-aikaista tukea, mikä varmistaa tiedon säilymisen ja käytön. 

4. Yhteisöllinen oppiminen
   Tiimioppiminen on yksi oppivan organisaation kivijalan paloista. Tiimille opitun asian opettaminen on tapa lisätä koko tiimin oppimistuloksia pakottaen samalla reflektoimaan opittua asiaa konkreettisesti käytännössä. On muuten tehokasta!

Mittaa ja arvioi oppimisen vaikuttavuutta

Jotta koulutuskustannuksia hallitaan tehokkaasti, voidaan mitata, kuinka paljon koulutus todella vaikuttaa organisaation osaamiseen ja suorituskykyyn. Esimerkiksi:

• Seuraa koulutuksen jälkeistä suoritustasoa.
• Kartoita, kuinka hyvin opittu on jäänyt käyttöön kuukauden tai kolmen kuukauden jälkeen.
• Hyödynnä henkilöstön palautetta oppimiskokemuksesta.

Unohtaminen käänteisenä mahdollisuutena

Yllä oleva teksti huomioiden unohtaminenhan kuulostaa siltä, että organisaation koulutusbudjetti huuhdellaan viemäristä alas oikein kahdella kädellä. Asian ymmärtämisen tavoitteena on kuitenkin oivaltaa mahdollisuus tarkastella organisaation koulutuskulttuuria uudella tavalla. Unohtamisen hallintaan panostaminen toki maksimoi koulutuksen arvoa, mutta myös edistää jatkuvan oppimisen kulttuuria.

Unohtamiskäyrän ymmärtäminen toimiikin työkaluna koulutusstrategian kehittämisessä. Oikein hyödynnettynä se auttaa organisaatioita ottamaan oppimisesta mahdollisimman paljon irti – ja välttämään tilanteet, joissa suuri osa koulutusbudjetista valuu hukkaan.

Onko teidän organisaatiossanne vara unohtaa?